Intia/Pohjois-Goa 4.-18.3-07

Taas oli aika ottaa välimatkaa arkeen, mikä sen parempi kuin lähteä niin kauas missä pippuri kasvaa J

Reissu alkoi aikast hitaasti, lähtö oli n.3,5h myöhässä. Johtuen laiteviasta, korvaava kone oli tulossa Espanjasta. Intiaa kohteena en ollut ajatellut sen kummemmin, sattui vain olemaan ”sopiva” hetkellä kun olin valmis lähtemään aurinkoon. Matkan tilaamisen jälkeen laitoin sivuilleni kyselyn kohteesta, joka tuottikin mainion tuloksen. Suomeen oli kotiutunut edellisenä sunnuntaina ”lappeenrannan garbaasit”, jotka olivat olleet neljä viikkoa kohteessa joten viime käden tietoa oli tiedossa. Porkan Risto ystävällisesti kertoi hyviä vinkkejä, joten suur kiitos Risto!

Intiaan saavuttua, oli kentän virkailijoiden hitaudesta ennakkoon varoitettu. Mielestäni kaikki kuitenkin toimi yllättävän hyvinkin, passin tarkastus oli ainakin tällä kertaa sujuvaa. Lämpö oli aistittavissa heti koneesta päästyä, niin kuin yleensäkin kaukomaille saapuessa. Ilma ei kuitenkaan ollut painostavan kuuma, tyypillinen kosteus puuttui. Kentän toimintojen jälkeen siirryttiin bussiin ja matka Galangutaan voi alkaa, aikaa hotellille meni n.tunnin verran. Hotellin ympäristö oli aika karua, vaikka paikkana ok. Rantaan ja keskustaan oli sopivasti matkaa. Hotelli oli vaatimaton, tosin huone oli isompi kuin koto suomessa yksiö. Periaatteessa siinä oli makuu- olohuone ja keittiö, sekä tietysti pesutilat. Isoin huone, mitä on koskaan ollut. Riitti just ja just mulle J

Hotelli oli Alor, matka aurinkomatkojen järjestämä.

Ensimmäisinä päivinä kiertelin hiukan ympäristössä, heti kävi selväksi liikenteen kaaottimaisuus. Siellä oli viidakon laki, se menee kuka uskaltaa ja sielläpä uskalsi kaikki. Suunnalla ei väliä, ristiin rastiin miten vaan. Auton torvi on käytössä käytännössä koko ajan, vauhtia ja vaaroja toinen toisensa jälkeen. Liikkuessa taksilla, käytin ”garbaaseilta” saadun taksikuskin palveluita. Yogi olikin varmaan Goan nopein kuski, toki myös turvallisen kyydin antaja. Sillä hulinalla voisi kuvitella kolareita olevan joka kulmalla, mutta suvaitsevaisuus toimii yllättävänkin hyvin. Tosin….ekana iltana otin taksin rannalta hotellille, niin jo se ekassa liikenneympyrässä ajoi skootterin kanssa yhteen. Kuski pysähtyi(ei ollut Yogi) ja katsoi ikkunasta, nouseeko kaveri maasta vai ei. Muutaman sanan vaihtoivat, ei sen kummempaa ja matka jatkui taas. Muuten en nähnyt yhtään kolaria, ainoastaan vain sata läheltä piti jutskaa.

Se liikenteestä…..Yleisilme on suomalaisen silmään likainen, vaikkakin omasta mielestä ei niin likainen kuin olin useammalta taholta ymmärtänyt. Tai sitten sitä mukautuu siihen, toki roskaa oli suht reippaasti. Samoin haju/tuoksu, ei ollut mun mielestä sitä minkä kuvan olin saanut. Roskia poltettiin siellä täällä jonkin verran, enemmänkin nenään pisti suitsukkeet sekä mitä rasvaa lie paikalliset miehet käyttäneen. Karkoittaa kyllä ihmisetkin, saati sitten lehmää pienemmät eläimet.

Kulkukoirat alkaa olemaan varsinkin rannoilla ongelma, 4-6 koiraa kimpassa piti omasta reviiristä huolta ja kävivät sopimattoman vierailijan päälle. Näin kaksi kertaa kun piirittivät paikallisen miehen, yksi sitten kävi näykkäsemässä jalasta. Toinen jutska mikä minua ainakin vaivasi, niin oli se armoton tinkiminen. Meni kojusta ostamaan mitä vaan, niin vähintään puolet sai hinnasta suht kevyesti pois. Toki siihen kului sitten aikaakin, puolesta tunnista kolmeen varttiin. Vikalla viikolla kun ostelin jotain, niin en ”jaksanut” enää tinkiä pidemmän kaavan kautta. Annoin vastatarjouksen heti ja jos/kun se ei tietenkään kelvannut, niin tuumasin siinä…..Unohda, meen toiseen kauppaan…Sitten päästiin hyvinkin sopimukseen, vaikka toinen yritti selittää sydämensä rikkoutuneen hinnasta.

Intialaiset on todella ystävällisiä ja hymyilevät vilpittömästi. Eikä sellaista sisään heittoa meininkiä ole myyntikojuissa, toki tarjoavat palveluitaan ja pyytävät katsomaan tavaroitaan. Jos satut menemään katsomaan, niin aika varmasti kaupan hierovat aikasiksi. Huvittavaa oli käärmelumoavat, olin kameran kanssa liikenteessä ja samalla jostain singahti kaveri kahden korin kanssa siihen viereen istumaan. Avas korin ja heilutti kättä, niinpä sieltä korista nousi kaksi kobraa. En ajatellut ottaa kuvaa, mutta samoin jostain viereen oli ilmaantunut paikallinen jolla oli puku päällä. Kovasti selitti että voi kuvata ei mitään vaaraa, eikä myöskään maksa mitään. Siinä mietin, ai ei muka maksa. No, otin kuvan ja olin lähdössä pois. Niin johan ääni muuttui kellossa, pukumies sanoi että maksaa 500inr. Jos et maksa niin kobra voi purra ja kuolet siihen J Tuumasin vain, älä unta nää. Annoin sitten 50inr kaverille, kovasta yrittämisestä. Bussi maksaa 7-8inr/suunta, jos vain mahdut kyytiin.

Naiset ovat pukeutuneet tyylikkäästi, värejä käytetään hyvin. Pääsääntöisesti kauniita ja kantavat asunsa hyvän näköisesti. Ruoka oli mausteista mutta HYVÄÄ, varmasti maha menee alussa siitä sekaisin mikäli ei kotona käytä kovin mausteita. Medium hot oli mun makuun, toki pari kertaa sekin sai kyyneleet silmiin. Tietty pelkästä ilosta ;) Vahvinta en edes maistanut, kun usein tässäkin pääraaka-aine ei juuri maistunut kastikkeen tulisuuden vuoksi. Mitä ruokapaikkoihin tulee, päädyin Galangutan Hello Brothers snacksiin. Siellä oli ehdottomasti parhain ruoka, missä minä kävin. Sekä ranta oli heidän kohtaa rauhallinen, ei juurikaan kaupustelijoita. Mitä lähempänä ns. päärantaa oli, mihin päättyi keskustan läpi menevä katu niin sitä vilkkaampaa kaupustelu oli. Kerjäläisiä näin koko reissun aika ehkä seitsemän, vaikka köyhää on niin minua ei ainakaan häirinneet. Erittäin edullinen paikka, mikään ei juuri maksa mitään. Yhdessä ruoka paikassa oli yllätys yllätys suomalainen pariskunta syömässä, viereisessä pöydässä. Tahtomattakin kuului osa puheesta, siinä huomasi että mies päätti mitä syödään. Tasa-arvosta ei tietoakaan tai vaimonsa omasta tahdosta. Vaimo halusi jotain ruokaa, minkä hinta oli 180inr(1€=n.55,5inr). Mies tuumasi, ettei sitä voi ottaa kun on niin kallista??? Meinasin antaa 200inr ja sanoa, että syö mitä tykkäät mä maksan. Mutta, jokainen tyylillään. Lääkkeet ym. ovat tosi halpoja, ostin apteekista mm.päänsärky lääkettä. Jossa oli 20tabuu, hinta kokonaiset 40inr. Se vain kannattaa varmistaa jos jotain lääkettä ostaa, ettei siinä ole yhtään mitään huumetta seassa niin ei sitten tule mahdollisesti tullissa ongelmia. Käsihygieniasta huolta, apteekista saa todella riittoisaa nestettä. Jota kandee käyttää ennen ruokailua, ainoastaan 4 tippaa käteen ja se riittää. Palataan vielä taksikuski Yogiin…. Yogi järjestää oikeastaan kaikkea mitä haluat ja vähän enemmänkin, meikä ei ainakaan halunnut joka päivä jotain. Piti sanoa, että huomenna ei tarvi kyytiä. Kyyti oli hinnallisesti ihan samaa luokkaa kuin kellä tahansa, mutta ”tuttua” kuskia on hyvä käyttää. Numero on tallessa, mikäli joku sen haluaa.

Siinäpä näin ensi tunnelmia, alla muutamia paikkoja/hintoja joissa kävin. Kurssina keskimäärin oli 1€=n.55,5inr, yksin liikuin ja jotakuinkin 20€/pv menee kahteen ruokaan, juomiin sekä taksilla ajoon ja vielä jääkin.

Mausteplantaasi:

Sisään maksaa 300inr, sisältää opastetun kierroksen jonka jälkeen RUNSAS lounas sekä tietty mahdollisuus ostaa mausteita. Tähän päälle taksikyyti, sitä en muista mitä maksoi. Matkatoimiston järjestämänä 24€, eli n.1330inr. Opas kierrätti mua yksin, jokusen mausteen näytti + kertoi mihin niitä voidaan käyttää.

PS. Tyttöystävät/vaimot voi hyvin mielin tarjoilla miehilleen makoisaa juomaa, jossa on maitoa+muskottipähkinää+sahramia. Lasillinen sitä, niin TV ei kiinnosta yhtään J

Jack the Snake, krokotiiliretki

Retken hinta 1000inr, sisältää juomat kevyen välipalan takuun nähdä live kroko luonnossa. Taksi oli 600inr ja Yogi oli käytössä yht.6h, eli ei paha hinta. Kaksi kohtuu kokoista näkyi+yksi poikanen, välipalana oli kasvi- ja kanapasteijoita. Tätä matkaa ei ainakaan aurinkomatkat järjestä.

Delfiinit

Tämä ranta oli lähellä, enpä muista rannan nimeä. Siellä oli mahdollisuus viettää päivä, syödä samalla ja nauttia auringosta. Ranta poikkes muista aika paljon, siellä EI tultu myymään mitään vaikka kojuja oli rannan suuntaisesti eli rauhallista rantaa hakevalle hyvä paikka. Trippi maksoi 400inr ja taksi 300-400inr, delfiineitä näkyi 5-6kpl.Tätä ei myöskään matkatoimisto järjestänyt.

Markkinat

Yleisesti ottaen omasta mielestä lauantai-illan markkinat oli parhaat, siellä oli live bändejä soittamassa pitkin iltaa. Aina ei ”ääntely” oikein istu länsimaalaisen korvaan, mutta meno oli huikeaa ja musiikkia on aina livenä kiva kuulla eikä näillä markkinoilla niin paljoa myyty kuin muissa. Hippimarkkinat oli huonoimmat…. Markkinoilla liikkuu myös nuorehkoja poikia, joilla on olkalaukku. Yrittävät kaupata korvan puhdistusta, rautalangan pätkä jossa on jotain pumpulin tapaista päällä+mömmöä siinä. Näitä kannattaa EHDOTTOMASTI välttää, näyttää siltä että myös osa paikallisista nuhtelee poikia.

Mapusa

Lähin kaupunki…. Siellä kävin t-paita tukussa, missä myytiin lähes aitoja merkkipaitoja J Sekä samalla teetin puvun myös, halvin puku minkä näin niin maksoi 1443inr. Itse otin paremmasta kankaasta tuplahousuilla sekä paidalla, hintaa tuli n.6000inr. Siisti puku kaikin puolin, mutta ei täydellinen. Jotain on joka ei oikein säväytä, vertailu kohteena tallinnassa teettämäni puvut jotka ovat täydelliset. Kalatori on näkemisen arvoinen, ei herkkä hipiäisille. Haju ei tuoksu, vaan haju on tosi heh pirteä sisään tunkeutuva. Vihannestori oli aivan vieressä siinä, siellä oli kiva katella paikallista kaupan käyntiä.

Tanssi

Kaivoin suomessa netistä mahdollista ”salsakoulua” Goasta, löytyi sieltä yhdet opettajat. Toni&Debi, englantilaiset opettajat. Ajattelin että jee jee, saattavat osatakkin jotain. Olin s-postilla myös heihin yhteydessä suomesta käsin, lupasin tulla tunneille. Menin sitten tunnille ja osallistuin korkeimmalle tasolle, hmm…siis korkeimmalle. Opetettava kuvio oli haastava ehkäpä vaikea, jopa meikäläisen alkeistunnilla tehdään vaikeampia kuvioita. Mutta, piristi kivasti lomaa. Tunnin päätteeksi oli 1/2h vapaata tanssia, joten hain niistä harvoista ketkä osasivat edes vähän tanssia salsaa niin yhtä. Aloitin varovasti ja sit pistin kevyitä häkkyröitä peliin, ennen kuin huomasinkaan niin kamerat oli kaivettu esille ja kuvaus päällä. Ilmeisesti nappasivat kuvioita nauhalle, myöhempää käyttöä varten. Hinta tunnista oli 200inr, halpaa ku saippua.

Siinäpä kokemuksia Intiasta, menenkö uudestaan?? Kuka tietää, mitään himoa palata ei jäänyt. Kotia on aina kiva tulla, varsinkin omaan sänkyyn pyörähtää todetakseen…. On meillä sittenkin täällä suomessa hyvä olla.

Kuvia sivuilla, reissukuvia osiossa.

Vielä suosittelen luettavaksi ”lappeenrannan garpaasien matkakertomuksen”, se löytynee osoitteesta www.aguru.vuodatus.net